keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Pekonipainajainen

Sattuipa somasti, että kaupassa oli pekonipaketit tarjouksessa. Niitä kannettiinkin kotiin malkein säkillinen. Todella terveellistä, tiedetään. Seuraava ongelma olikin mihin sen kaiken käyttäisi. Perusresepteistä oli jo osa käytetty ja vähän tekisi mieli kokeilla jotain uutta taas. Vähän kirjoja ja Googlea ja tässä tulos:

Juustopekoni broilerit

4 kpl broilerin luuttomia rintafileitä
1 pkt viherpippurikoskenlaskijaa
2 pkt amerikan pekonia
juustoraastetta
mustapippuria
1 tlk Nordic-kasvirasvasekoitetta

Viillä 'taskut' broilerin fileisiin. Varo, ettet leikkaa filettä puhki.
Täytä tasku juustolla.
Mausta mustapippurilla.
Voit myös lisätä suolaa, mutta pekoneista ja juustosta tulee suolaa.
Kääri maustettu ja täytetty file pekonisiivuilla.
Lopuksi vielä juustoraasta kuorrutukseksi ja sitten n.200 asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi.
Vielä 5 min ennen valmistumista lisää joukkoon kasvirasvasekoite.

Kaveriksi riisiä.

Alkuperäinen ohje Ruokala.net. (HUOM! Mahdollisuus valmistaa myös grillissä.)

Nam nam nam! Emme ensin meinanneet laittaa tuota Nordicia mukaan ollenkaan, mutta onneksi laitettiin. Voi taivas mikä kastike. Eikä tosiaan tarvitse lisätä suolaa ollenkaan. Onneksi tätä jäi yli, niin voin viedä töihin huomenna. Herkkuhetki jatkuu hieman pidempään.

Avokin varoitus: saattaa viedä kielen mennessään.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Tuliaisia messuilta

Nyt viikonloppuna on Turussa Ruoka- ja viini- (ja kirja ja levy)messut. Emme olleet koskaan olleet kyseisessä tapahtumassa, joten pakko sinne väenpaljouteen oli itsensä änkeä eilen. Voi jestan siellä oli populaa! Hyvä jos eteenpäin pääsi kulkemaan. Luonnollisesti tuli osteltua vaikka mitä mielenkiintoista. Ostin muutaman keittokirjan ja yhden virkkauskirjan sekä teitenkin ruokaa. Yksi raaka-aine piti heti käyttää:

Prosciutto pasta

tagliatelleä pakkauksen ohjeen mukaan
1 pss pakasteherneitä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 rkl yrttiseosta (tai sekalainen seurakunta mausteita)
1 tl pippuria
oliiviöljyä
n. 230g prosciuttoa
½ dl raastettua parmesaania

Kypsennä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Lisää herneet joukkoon viimeisen 3 minuutin aikana.
Leikkaa prosciutto ohuiksi paloiksi.
Kuullota hienonnettu valkosipuli, mausteet ja pippuri oliiviöljyssä n. 1 minuutin ajan tai kunnes valkosipuli on pehmeää.
Lisää prosciutto.
Valuta pasta ja lisää pannulle.
Pyöräytä ainekset sekaisin keskenään.

Alkuperäinen ohje Taste of Home.

Aivan törkeän hyvää! Kuten kuvasta näkyy, teimme vielä avocado-pekonisalaatin kylkeen, mutta ei sitä olisi oikeastaan tarvinnut. Toisaalta pekoni ja prosciutto toimivat tosi hyvin yhdessä. Vähän ehkä oli pastasötkötys suolaista. Pitää ehdottomasti tehdä uudelleen ja pian.

Vaikka ohje on sieltä helpommasta päästä, oli sen löytämien yhtä tuskaa. Suomenkielisissä ohjeissa tuppasi olemaan mukana sieniä, joita avokki ei syö kuin vahingossa. Vapaasti suomentaen ja vähän sinnepäin tehden saatiin loistava lopputulos.

torstai 26. syyskuuta 2013

¡Viva México!

Olen kerran aikaisemminkin kokeillut tehdä quesadilloja ja silloin lopputulos oli katastrofaalinen. Onneksi siitä on jo tarpeeksi kauan aikaa, että uskaltaa kokeilla uudelleen. Muistasi vaan ottaa ravut tarpeeksi aikaisn sulamaan... Ehkä joku kaunis päivä.

Katkarapuquesadillat

2 ps (à 180 g) paprika-chilikatkarapuja
2 (400 g) paprikaa
2 sipulia
1 yksikyntinen valkosipuli
1 rkl öljyä
1/4 tl suolaa
1 pkt (8 kpl) tortilloja
n. 200 g emmental-mozzarellajuustoraastetta

Siivilöi sulatetut katkaravut liemestään.
Leikkaa paprikat paloiksi.
Kuutioi sipulit ja hienonna valkosipuli.
Kuullota sipuleita öljyssä paistokasarissa.
Sekoita joukkoon paprikapalat, kuullota hetki ja mausta suolalla.
Nosta pannu liedeltä ja sekoita katkaravut vihannesten joukkoon.
Kuumenna uunin grillivastus 250 asteeseen.
Suojaa uunipelti foliolla ja nosta pelti tyhjänä uuniin kuumenemaan pariksi minuutiksi.
Lado kuumalle pellille rinnakkain 4 tortillaa.
Jaa täyte tortilloille.
Levitä jokaiselle noin 1 dl juustoraastetta.
Nosta pelti takaisin grillivastuksen alle 1-2 minuutiksi, kunnes juusto alkaa sulaa.
Nosta pelti uunista ja paina loput tortillakuoret kiinni juustopintaan.
Jatka paistamista vielä noin 1 minuutin ajan, kunnes ne ovat kauniin ruskeita.
Leikkaa tortillat pizzaleikkurilla 4 osaan.

Alkuperäinen ohje MTV3.fi.

Näistä tulee yllättävän täyteen. Jaksoimme syödä puolitoista quesadillaa per lärvi ja sekin oli aika taistelua. Kun nämä ovat viimeistä kertaa uunissa kannattaa olla todella tarkkana. Vahtimiseni herpaantui hetkeksi ja osa pääsi tummumaan vähän liikaakin. Juustoa saisi viskellä vähän enemmänkin. Näiden syöminen on sitten ihan yhtä sotkuista kuin tortillan tai tacon.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Väriä lautaselle

Tiesin, että eiliseltä jäisi kesäkurpitsaa yli ja paljon, joten tänään oli operaationa tuhota se. Avokin toiveesta  pasta oli toinen kriteeri. Toivottavasti on veitsen käyttö hallussa, sillä tässä pilkotaan ja viipaloidaan paljon.

Conchiglie con verdura
(munakoisoa ja kesäkurpitsaa)

2 rkl oliiviöljyä
1 munakoiso
1 yksikyntinen valkosipuli
n. 2 kesäkurpitsaa
1 vihreä paprika
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 tlk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyreetä
suolaa
pippuria
350g simpukkapastaa
2 rkl oreganoa
(4 rkl raastettua parmesaania jos haluaa)

Pilko munakoiso.
Viipaloi kesäkurpitsat ja paprikat.
Paista munakoisoa, murskattua valkosipulia ja kesäkurpitsoita 4 minuuttia.
Lisää paprikat, tomaattimurska ja pyree.
Kypsennä 10 minuuttia.
Lisää suolaa ja pippuria.
Keitä ja valuta pasta.
Lisää kastikkeseen oregano ja halutessasi parmesaani.

Alkuperäinen ohje 1000 parasta pasta- ja riisiruokaa -kirjasta.

Tätä tuli ihan jäätävä määrä! No, eipä näe nälkää. Tosiaan kesäkurpitsaa ei ollu ihan kahta kokonaista, mutta ei se haitannut yhtään. Oli oikeastaan ehkä ihan hyvä vain. Olisi pannu ollut liian pieni. Tomaattimurskamme oli chilillä maustettu, joka toimi oikein mainiosti. Alkuperäinen ohje käski sekoittaa kaikki pastat ja kastikkeet keskenään, mutta meillä ei ollut enää tarpeeksi isoa kulhoa tai kattilaa jäljellä, jossa operaation olisi voinut suorittaa. Eikai sillä niin kauhean suurta väliä ole, vaikka ne annostelee erikseen lautaselle. Ai niin! Oli oikein maistuvaa.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kirjava makkara

Kaupasta tosiaan voi löytää vaikka mitä. Eräs kerta löysin makkarahyllyltä pinon reseptejä. Silloin en sitä ehtinyt tehdä, mutta nyt se sopi mainiosti viikon ruokalistaan.

Välimeren uunimakkara

1 pkt lenkkimakkaraa (500g)
0,2 kesäkurpitsaa
2 tomaattia
1 tl provencale-yrttiseosta
1 rkl oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 dl mozzarellajuustoraastetta

Poista makkaroista kuoret ja leikkaa niihin viiltoja noin sentin välein.
Laita uunivuokaan.
Leikkaa kesäkurpitsasta pätkä, halkaise se ja leikkaa ohuiksi puolikuun (tai D:n) muotoisiksi viipaleiksi.
Halkaise tomaatit ja leikkaa samoin.
Paina makkaraviiltoihin vuorotellen tomaattia ja kesäkurpitsaa.
Sekoita öljyn joukkoon yrttiseos ja puristettu valkosipulinkynsi.
 "Sivele" mausteöljy makkaran pinnalle.
Ripottele juustoraaste.
Kypsennä makkaroita 225 asteessa noin 20 min.

Kaverina perunaa ja kastiketta.

Alkuperäinen ohje Yhteishyvä.

Erikoista, mutta hyvää. Nuo tomaatti ja kurpitsa viipaleet saa olla aika ohuita, sillä makkara menee aika pahasti mutkulalle, eivätkä ne meinaa enää pysyä paikoillaan. Melkein tekisin ensi kerrallan kesäkurpitsa kanssa siten, että leikkaan sitä mukaa kun tarvitsee ohuita viipaleita koko pötköstä, ettei mene hyvää ruokaa hukkaan. Jäi meinaan viipaleita yli tällä kertaa.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Tuunattu Caesar

Jälleen teki mieli jotain kevyempää ja yllättäen eilen en saanut avokin kananhimoa laantumaan. Huoh...

Marinoitu kanasalaatti

Marinadi:
2 rkl tummaa soijakastiketta
2 rkl hunajaa
1 rkl seesamiöljyä

Salaatti:
3 kanan ohutleikettä
2 rkl öljyä
2 rkl seesamiöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 punainen chili
1 keltainen chili
1 pikkupala inkivääriä
0,9 dl punaviinietikkaa
0,6 dl vettä
150g caesar-salaattisekoitusta

Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa.
Laita kanat pakastuspussiin ja kaada marinadi sekaan. Laita suljettu pussi jääkaappiin 30 min ajaksi.
Hienonna valkosipuli, raasta inkivääri ja leikkaa chilit ohuiksi viipaleiksi (poista siemenet!).
Kuumenna 1 rkl öljyä ja 1 rkl seesamiöljyä keskilämmöllä olevalla paistinpannulla.
Kypsennä kanat ja siirrä ne syrjään odottamaan.
Lisää loput öljyt, valkosipulit, chilit ja inkivääri pannulle ja kypsennä sekoittaen kunnes valkosipuli alkaa ruskistua.
Sekoita joukkoon etikka sekä vesi ja kiehauta.
Laita salaattisekoitus kulhoon.
Viipaloi kanat ja asettele ne salaatin päälle.
Kaada lämmin kastike salaatin joukkoon ja tarjoile.

Alkuperäinen ohje Salaatit -kirjasta.

Hih! Heti kävi moka. Kaadoimme suurimman osan marinadista kanojen joukosta pois, mutta ei se oikeastaan haitannut yhtään. Kanat vähän tummuivat, mutta ei sekään haitannut. Hyvä salaatti tuli silti.

Oletteko koskaan  miettineet missä ja millaisella apujoukolla otan  näitä ruokakuvia?
Tässä vastaus:
On minulla hieno kissa, kun ei lautaseen koske. Korkeintaan tulee haistelemaan, jos sitäkään.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Suuri curryn metsästys

Kanaa keltaisen curry-kastikkeen kanssa

Maustetahna:
6 rkl keltaista currytahnaa
1½ dl maustamatonta jogurttia
4 dl vettä
kourallinen tuoretta korianteria
kourallinen tuoretta thaibasilikaa

Vokki:
2 rkl öljyä
2 sipulia
1 yksikyntinen valkosipuli
1 pkt kanansuikaleita
175g pikkumaissia

Valmista ensin maustetahna.
Silppua korianteri ja suikaloi thaibasilika.
Paista currytahnaa sekoittaen pannulla 2-3 minuuttia.
Lisää sitten jogurtti, vesi ja yrtit.
Kiehauta ja hauduta 2-3 minuuttia.

Leikkaa sipulit ohuiksi lohkoiksi ja hienonna valkosipuli.
Kuumenna öljy vokissa ja kuullota sipuleita 2-3 minuuttia.
Lisää kana, puolitetut maissit ja paista sekoittaen 3-4 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä.
Sekoita joukkoon maustetahna ja kiehauta.
Hauduta 2-3 minuuttia, kunnes ainekset ovat kuumenneet.
Koristele.

Kaveriksi riisiä.

Alkuperäinen ohje Ruokasuosikit: Vokki -kirjasta.

Minun teki mieli vokkia, avokin kanaa. Sopiva kompromissi onneksi löytyi helposti. Currytahna sen sijaan ei löynytkään sormia napsauttamalla. Siellä missä normaalisti teemme ostoksemme ei ollut keltaista currya ollenkaan, joten piti lähteä käymään kilpailijan puolella. Huonopuoli tässä oli se, että suuri tarjouskausi oli käynnissä ja yhden purkin sijaan oli melkein pakko ottaa kaksi, koska se tuli halvemmaksi. Lisäksi sieltä löytyi aivan ihania Kartanon Perunalastuja naurettavan halvalla. Tottakai niitä oli otettava.

Mukava yllätys koko reissussa oli fanin tapaaminen. Hän puhui niin innostuneesti blogistani, että ihan hävetti päivitysten hitaus. Eiköhän se tästä taas lähde liikkeelle. Yritetään ainakin parantaa edes tämä huono tapa.

Ai niin! Tämä ruoka oli minun suuhun ehkä hieman ärtsyä, mutta avokki rakasti.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kaappaus reseptiin

Miksu seurasi telkkarista Kaappaus keittiössä -sarjaa ja keräsi sieltä parhaimmat ohjeet talteen. Vierestä oli mukava kuunneella mielipiteitä resepteistä: "Kuinka monta uunikasvisten ohjetta pitää laittaa?" ja "Poistelen täältä kaikkea turhaa, kuten miten keitetään perunat tai sekoitetaan kastiketta." Hih! Ei se aina ole selviö.

Carbonara-kastike spagetille

1 pkt pekonia
1 sipuli
1 prk Nordic kasvirasvasekoitetta
1 yksikyntinen valkosipuli
2 kananmunan keltuaista
mustapippuri rouhe

Pilko pekonit pieniksi paloiksi ja laita ne kylmälle paistinpannulle.
Anna pekonien lämmetä hitaasti ja samalla pekonin oman rasvan sulaa.
Lisää lämpöä kun rasva alkaa sulaa.
Kun pekonit ovat rauhassa paistuneet rapeaksi lisää pannulle sipuli ja valkosipuli ja anna niiden paistua kevyesti.
Lisää kasvirasvasekoite ja pippuri ja kun seos alkaa kiehua, pienennä vähän lämpöä ja anna kiehua hieman kokoon.
Ota pannu pois hellalta ja suurusta kastike kananmunan keltuaisilla sekoittaen kastike kauniin kiiltäväksi.
Maista ja lisää tarvittaessa pippuria.
Sekoita keitetty spagetti ja kastike yhteen.

Alkuperäinen ohje  MTV 3.

Röyhkeästi muutin reseptin heti kättelyssä. Tuli luonnollisesti hyvää ja yli jääneet valkuaiset päätyivät myöhemmin illalla pieneen munakkaaseen kun ei kissalle maistunut. Ei kannata hyvää tavaraa heittää hukkaan. Älkää nyt ymmärtäkö väärin, että kissan kupista kippasin munat pannulle. Ei sentään. Annoin neidin haistaa ja tuli sen verran nyrpeä ilme, että parempi laittaa omaan käyttöön.

Pekonin kanssa ei vain voi epäonnistua.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Vuorossa Vietnam

Ehdin jo kertaalleen unohtaa mistä tämän ohjeen alunperin kaivoin. Noloa kenties. Löytyihän se kuitenkin:

Vietnamilaiset lihapullat

400 g broilerinjauhelihaa
1½ rkl kalakastiketta
vajaa 1 rkl soijakastiketta
1 kananmuna
2 rkl seesaminsiemeniä
mustapippuria
suolaa

lisäksi:
makeaa chilikastiketta

Sekoita broilerinjauhelihan joukkoon muut ainekset ja pyöritä taikinasta pieniä pullia.
Paista paistinpannulla kypsiksi.
Tarjoile dippikastikkeena sweet chilikastiketta.

Kaverina Blue Dragon munanuudelia.

Alkuperäinen ohje Ruokalasta.

Vähän epäilytti tuo broilerinjauheliha jostain syystä, mutta näistä tuli ihan super hyviä! Thai Sweet Chili-kastikke päälle vaan ja homma on sillä kuitattu. Nyt kun reseptikin on taas tallessa, teen näitä heti uudelleen. Tuo mukavaa vaihtelua tavallisiin lihapulliin, joita en olekaan aikoihin syönyt. Olikohan tässä joku pointti? Avokin mielestä onnistuneita ja saivat hyväksynnän.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Yllättävä apu

Normaali päivä: kamala nälkä, kaappi tyhjä, eikä resepteistä löydy mitään hyvää syötävää. Pitkän pohdiskelun jälkeen päätimme vain marssia paikalliseen kauppaan, pyöriä ympyrää ja keksiä jotain lennosta. Mahtava idea, eikö? Ei tod. Ainoa selvä ajatus oli, että jotain lihaa. Valmiiksi pakatuista ei löytynyt mitään kivaa, joten suuntasimme tuoretiskille. Pällistelimme hintalappuja ja pohdimme mikä mahtaa olla mikäkin pino. Apuun ryntäsi myyjä, joka esitteli ensin lihat ja sitten tiedusteli ongelmaamme. Hän suositteli naudan sisäpaistia ja siitä pataa. Innostuimme hänen reseptistään.

Lihamestarin pata

n. 500g naudan sisäpaistia
1 palsternakka
1 paprika
2 porkkanaa
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
perunoita
tuoretta timjamia
suolaa
pippuria
rakuunaa
2 dl Nordic kasvirasvasekoitetta

Pilko porkkanat, palsternakka, paprika, peruna ja valkosipuli. Lohko sipuli.
Asettele lihojen kanssa pataan, lisää sen verran vettä, että lihat peittyvät.
Lisää suola ja pippuri.
Kansi padan päälle ja laita se uuniin 225 asteeseen noin puoleksi tunniksi, jotta vesi kiehuu.
Laske sitten lämpö 175-150 asteeseen. Veden tulee edelleen kiehua.
Anna olla uunissa n. 3h.
Kun lihat ovat kypsiä ja vihannekset pehmeitä, siivilöi padasta liemi talteen.
Kaada kasvirasvasekoite kattilaan ja kuumenna se.
Lisää joukkoon padan liemi, rakuuna ja tuore timjami. Tarkista maku ja tarvittaessa suurusta.
Kaada lämmin kastike takaisin pataan ja nauti.


Kiitos sille myyjälle tuoretiskillä! En olisi ikinä keksinyt tehdä tällaista muunnelmaa karjalanpaistista. Aivan taivaallista, eikä vaadi välttämättä mitään kaveriksi. Tai sanotaanko vaikka näin, että me ahmimme pelkästään tätä kulhosta. Nam, nam, nam, nam, nam!

lauantai 10. elokuuta 2013

Nyhjästään tyhjästä osa 2

Tämä ruoka ei varsinaisesti kuuluisi tämän otsikon alle, koska ruoka oli suunniteltu. Toisaalta taas kastike ei. Vasta kotona tajusimme, että possu ja perunat tarvitsevat ehdottomasti jonkun soosin. Siispä kaappien ovet auki ja ihmettelemään mitä tehdään. Pitäisi varmaan hommata kaappiin tällaisia tapauksia varten niitä valmiskastikepusseja.

Tomaattipapukastike

1 tlk valkosipulitomaattimurskaa
1 pkt mustapapuja
kirsikkatomaatteja
pari marinoitua valkisipulinkynttä
rakuunaa
basilikaa
ja ties mitä muita mausteita

Olikohan siinä kaikki? Kasarissa ainekset sekaisin keskenään ja valmista tulee.


Nyt en suoralta kädeltä muista olenko jo jakanut lohkoperunoiden ohjeen vai en... Pelataan varman päälle:

Rapeat lohkoperunat

samankokoisia perunoita
öljyä
suolaa
pippuria

Kuumenna uuni 250 asteeseen.
Pese perunat hyvin. Älä kuori!!
Halkaise ja lohko perunat.
Asettele lohkot kyljelleen leivinpaperin päälle.
Voitele öljyllä ja mausta.
Paista lohkoja uunin yläosassa n. 20 minuuttia tai "kunnes ne ovat rapeita, kullankeltaisia ja pulleita."

Alkuperäinen ohje Nuoren kokin helpot ja nopeat -kirjasta.

Taivaallisten perunoiden ja herkullisen kastikkeen lisäksi lautasella on perusvihreä salaatti höystettynä persikoilla ja possun sisäfilettä. Sisäfileen leikkasimme siivuiksi ja paistoimme pannulla. Ei jaksanut odottaa kauempaa.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Pikamatka Argentinaan

Spaghetti con salmon

500g spagettia
2 dl Nordic kasvirasvasekoite
1 yksikyntinen valkosipuli
pippuria
hyppysellinen chilirouhetta
125g savulohta

Keitä ja valuta spagetti.
Hienonna savulohi.
Laita pannulle muut aineet paitsi lohi.
Kuumenna hiljaa 5 minuuttia sekoittaen, kunnes kastike sakeutuu.
Lisää lohi ja kuumenna hyvin.
Kaada spagetin päälle ja sekoita.
Tarjoile heti.

Alkuperäinen ohje 1000 parasta pasta- ja riisiruokaa -kirjasta.

Eilisen jälkeen teki mieli jotain helppoa ruokaa, joka ei veisi tolkuttomasti aikaa. Lisäksi teki mieli pastaa. Simppeli ja nopea ohje, joka vie kielen mennessään. Kastikkeen pystyy tekemään sillä aikaa kun spagetti kypsyy. Olisin toivonut kastiketta olevan enemmän suhteessa spagettiin. Pitänee kokeilla ensi kerralla tehdä tuplamäärä...

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Thai-kokeilu

Hyllyssäni on pölyyntynyt paksu nide thaimaalaisesta ruokakulttuurista. Vihdoin sain sen käyttöön.

Neua Phat Bai Hohrapha
(Nautaa makeilla thaibasilikan lehdillä)

1 rkl kalakastiketta
3 rkl osterikastiketta
4 rkl vettä
½ tl sokeria
2 rkl oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
2 chiliä
500 g naudan ulkopaistia
1 keskikokoinen sipuli
2 kourallista thaibasilikan lehtiä

Sekoita kala- ja osterikastike sekä vesi ja sokeri pienessä kulhossa.
Hienonna valkosipuli. Silppua chilit. Lohko sipuli ohuiksilohkoiksi.
Kuumenna öljy wokkipannussa ja pikapaista puolet valkosipuleista ruskeiksi.
Lisää puolet chileistä ja lihoista ja pikapaista 2-3minuuttia tai kunnes liha on kypsää.
Poista pannulta ja toista loppujen valkosipuleiden, chilien ja lihojen kanssa.
Lisää lopuksi kaikki pannulle.
Lisää sekoitukseen sipuli ja kastikesekoite ja paista vielä minuutti.
Lisää lopuksi thaibasilikan lehdet ja paista kunnes ne alkavat nuutua.

Kaveriksi riisiä.

Alkuperäinen ohje Löytöretki Thaimaan keittiöihin -kirjasta.

Wou! Tulisuutta ainakin riittää. Lihan taisin vahingossa päästää hieman ylikypsäksi. Ei se mitään. Maittavaa oli silti. Ensi kerralla onnistunee vielä paremmin. Kastike oli todella hyvää ja mies ylisti jo pelkän tuoksun perusteella. Thaibasilika oli kuin piste iin päälle. Nami!

Kuten voimme olettaa, jälleen sattui ja tapahtui. Vaikka avokki pilkkoi chilit, siirsin ne itse pannulle. Hetkeä myöhemmin hieroin kutiavaa silmääni. Lopun kai arvasitte. Molemmat silmät sentään näkevät samanarvoisesti jälleen, joten säikähdyksellä selvittiin. Koskakohan hyvä onneni loppuu?

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Midnight snack

Piti äkkiä tehdä ruokaa. Katsoin vielä ohjeesta, että kesto puolisen tuntia. Ja p*skat. Vähän reilu kaksi tuntia meni ja hyvä, ettei avokki kuukahtanut nälkään sitä ennen. Ranskalaiset tosin hupenivat pelliltä hyvää tahtia.

Rapeat kanapalat
korppujauhoja
suolaa
pippuria
2 kananmunaa
vähintään 4 nahatonta broilerinfilettä
öljyä paistamiseen

Kaada korppujauhoja lautaselle ja lisää sekaan mausteet
Riko munat toiselle lautaselle ja sekoita rakenne.
Leikkaa kanat pienemmiksi paloiksi.
Kasta palat ensin munaan ja pyöritä sitten korppujauhoissa.
Paista öljyssä pannulla kymmenen minuuttia välillä käännellen.

Alkuperäinen ohje Nuoren kokin helpot ja nopeat -kirjasta.

Käytän tätä sanaa jo liian usein, mutta ihania nugetteja. Ostimme 800g ohutfilepaketin ja näitä riitti. Paistaminen oli tuskallisen hidasta, mutta kanan kanssa en ota riskejä, vaikka suomalaista olisikin. Avokkia alkoi vähän odottelu nyppiä ja kissakin kerjäsi vieressä osuuttaan. Hirveät paineet siis saada ruoka pöytään. Kissalle paistoin omat pienet maustamattomat palaset kanaa, jotka neiti hotkaisi kurkusta alas silmien pelatessa flipperiä.

Viimeiset sanat: nugettien paistaminen käryttää lievästi, joten avatkaa ikkuna hyvissä ajoin.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Toripäivä

Kuinka satuinkin katsomaan mainokset telkkarista. Komeilla kuvilla esiteltiin Turun kansainväliset suurmarkkinat. Paljon ulkomaalaisia ruokia ja herkkuja ja hyvännököisiä myyjiä... Tietysti sinne oli päästävä tavalla tai toisella.

Markkinoiden viimeisenä päivänä kipeällä selällä lämpimän auringon alla kävelimme silmät pyöreinä Aurajoen rantaa edestakaisin. Ihmisiä riitti, mutta senhän oli oletettavissa. Koju toisensa jälkeen ihastelimme erilaisia astioita ja koruja ja maistelimme juustoja, makkaroita etc. Harmi ettei avokki töiltään päässyt mukaan.

Viimeisenä tulimme italialaisten kojulle, jossa myytiin jälkiruokia 3,00e / kg. Käteen annettiin musta laatikko, johon sai koota mieleisensä sisällön. Oi, mikä taivas!

En enää edes muista mitä kaikkea tässä on. Yritin vain bongata ne herkut, joissa ei varmasti ole pähkinää. Söimme näitä kaksi iltaa. Vaikkei sitä uskoisi, ne olivat niin makeita ja täyttäviä. Täytteinä näissä oli joko sulkaata tai mantelikermaa. Ihania!

Toivottavasti markkinat tulevat ensi vuonna uudelleen. Silloin varaan paitsi aikaa, myös enemmän rahaa mukaani ja shoppaan kunnes pyörryn.


Torilta suuntasimme koomisesti ruokakauppaan. Pikainen pyrähdys hyllyriviltä toiselle ja äkkiä kassan kautta kotiin. Siitä vähästä mitä käsivarsilla pystyi kantamaan kyhäsin

Yrttitarhalohta, uunikasviksia ja yrttiperunoita.

 lohta
1 pkt Creme Bonjour yrttitarhalevitettä
suolaa
pippuria

Mausta kala suolalla ja pippurilla.
Voitele pinta reippaalla määrällä yrttitarhalevitettä.
 Kypsennä 200 asteessa 30-45 minuuttia, kunnes kala on kypsää.

Alkuperäinen ohje äidiltä, joka lisää vielä purjon silppua päälle.

Uunikasviksina kalan vieressä oli paprikaa, tomaatteja ja sipulia.
Yrttipernoita paistoin valkosipuliöljyssä ja kaadoin sekaan kaikenlaisia yrttejä pusseista ja purkeista.

Nopeahko ja helppo resepti, joka täyttää vatsan. Pidin, tykkäsin ja teen varmasti toiste. Tietysti harmittaa, että tuota taivaallista yrttilevitettä ei saa maidottomana. No jaa. Minkäs teet.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Elämää tupareiden jälkeen

Kuten arvata saattaa, ruoka riitti ja sitä jäi reilusti yli. Parempi niin. Eipähän kukaan jäänyt ilman. Urhoollisesti isäntä tuhosi aamu-, väli- ja iltapalaksi sekä päivälliseksi, lounaaksi ja illalliseksi jääkaapin sisältöä.

Niin hyviä kuin suklaamansikat olivatkin, niitä ei toista satsia jaksanut millään syödä. Siispä ylimääräisille mansikoille keksimme toisenlainen kohtalon: letut!

Letut

2½ dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
5 dl soijamaitoa
2 kananmunaa

Sekoita jauhot ja suola.
Kaada joukkoon puolet nesteestä ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Lisää loput nesteestä.
Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia ja vatkaa joukkoon munat.
Paista letut pannulla.

Alkuperäinen ohje Pirkka.fi.

Yön pimeinä tunteina on hyvä paitsi käryttää keittiössä, myös koittaa kuvata salamalla kädessä olevaa lautasta. Ihan sama, oli herkullista. Yllätyin jopa, kuinka paljon parempaa tästä taikinasta tuli kuin normaalisti lettutaikinoistani. Tällä jatketaan hamaan tappiin asti.

Oletteko muuten koskaan miettineet, miten tai missä säilytän reseptejäni keittiössä?
Vastaus on näinkin ihmeellinen:
Kuka arvasi oikein?

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Tuparit vol 1

Lähes puoli vuotta muuton jälkeen saimme aikaiseksi järjestää tuparit. Päivämääräkin valittiin hyvissä ajoin, muttei ymmärrety tarkistaa kesän festarikalenteria. Ruisrock oli samana viikonloppuna. Silti sinnikäs valiojoukko saapui viettämään kanssamme mahtavan päivän.

Tarjottavia mietin valehtelematta varmaan kaksi kuukautta kotona ja töissä. Voisi melkein sanoa, että stressasin. Mielessä pyöri ajatukset "Riittävätkö nämä?" ja "Toivottavasti ei ole odotukset vierailla liian korkealla".

Kaikille jotain, mahdollisimman helppoa, voi tarjota kylmänä ja ei tarvitse viettää koko päivää keittiössä olivat kriteerit. Aika hyvin niissä pysyttiin. Lisäksi päätimme, että kaikki tarjotaan kertakäyttöastioista. Helpottaa siivousta ja ei tarvitse tiskata.

Tällainen siitä muodostui.
Toki viimeisiä ruokia laitettiin vasta kippoihin ja kuppeihin, kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Onneksi rakas siskoni oli tullut aikaisemmin auttamaan ja toi vielä mukanaan muutaman tarjoiluastian. Ilman siskoani emme olisi millään saaneet kaikkea valmiiksi ajoissa. Vielä kerran iso kiitos!

Ylhäällä olevissa kipoissa on vihannestikkuja eli erivärisiä paprikoita, porkkanaa, kurkkua ja kesäkurpitsaa. Pohjalla sipulikeittodippi, joka oli yön yli jääkaapissa. Dippi tehtiin Alpron maustamattomaan soijajogurttiin.

Oikeassa alareunassa taas on hedelmäsalaatti, joka sisälsi viinirypäleitä, papaijaa (tölkki), persikkaa (tölkki), banaania, omenaa ja päärynää. Päälle sai oman maun mukaan laittaa kermavaahtoa ja toffeekastiketta.

Ylimpänä näkyy mansikat. Palataan niihin hieman myöhemmin.
Alhaalla taas on pannaripizza, joka epäilyksistä huolimatta osoittautui oikein maukkaaksi. Pizza on tietysti aina pizza.

Pannaripizza

Pohja:
4 munaa
8 dl soijamaitoa
4½ dl vehnäjauhoja
suolaa

Täyte:
400 g jauhelihaa
2 sipulia
2 rkl tomaattipyreetä
3 tomaattia
juustoraastetta

Sekoita taikinan ainekset keskenään ja kaada vuoratulle uunipellille. Paista pohjaa yksinään reilu 20 minuuttia 225 asteessa.
Sillä aikaa valmista täyte.
Ruskista jauheliha ja lisää tomaattipyre.
Leikkaa sipulit renkaiksi ja viipaloi tomaatit.
Kaada täyte pannarille, ripottele sipulit ja tomaatit sekä viimeiseksi juustoraaste päälle.
Laita pannaripizza takaisin uuniin ja paista toiset 20 minuuttia tai kunnes pizza näyttää kypsältä.

Alkuperäinen ohje Makeaahyvää.

Suomalaiset mansikat dipattuna tummaan suklaaseen ja peiteltynä mintun lehteen. Syntisen hyvää!

Näistä näin kuvan jossain blogissa, kun kuumeisesti etsin apua tarjottaviin. Cocktailpala koostuu kirsikkatomaatista, mozzarellan palasta ja basilikanlehdestä. Jälleen: kiitos siskolleni, joka pakotti ostamaan mozzarellaa. Klassinen yhdistelmä.

Kuvassa juuri ja juuri näkyville cocktailpiirakoille teimme vielä aamulla munavoin. Huomatkaa, että luotin niin paljon vieraisiimme, että otin esille rakkaan ja kallisarvoisen Pentikin Mansikka-sarjan kulhon tätä varten. Esipaistettujen patonkien kanssa tarjosimme chili- ja yrttilevitettä.

Pienen tilanpuutteen vuoksi toiselle pöydälle pääsi alkoholiton booli, suolatikut, sipsit ja dipit. Booliin kaadoimme Spriteä, viiden hedelmän mehua ja jäätyneitä viinirypäleitä pitämään juoman kylmänä.

Päivä oli pitkä, mutta antoisa. Ihanaa nähdä ihmisiä. Kissakin osoitti ylivertaisuutensa olemalla paremmin kuin nätisti. Neiti odotti häkissään nukkuen ulospääsyä, eikä stressannut ihmismassasta. Olimme miettineet valmiiksi vaikka mitkä pelastussuunnitelmat, kun se kissa repii pelihousunsa. Onneksi niitä ei tarvittu.

Me kiitämme ja toivotamme ihmiset tervetulleiksi uudelleen!

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Grilli kuumaksi 2013

Juhannus tuli, oli ja meni. Sen aiheuttamat kilot näkynevät lanteilla vielä pitkään ja hartaasti. Ruokaa emme mitenkään erityisesti valmistaneet: kaikki vaan grilliin niin hyvää tulee.

Tässä menumme:
Satsi 1: Valkosipulilla ja persiljalla marinoitua kanaa sekä makkaraa.

Satsi 2: Ananaspaloja.

Satsi 3: Kesäkurpitsaa ja vartaita, jotka sisälsivät kirsikkatomaatteja, keltaista paprikaa, kesäkurpitsaa, nakkeja ja pekonia.

Satsi 4: Samaiset kesäkurpitsat toisella kierroksella ja pekoniin käärittyjä jättiherkkusieniä.

Satsi 5: Maissia ja ribsejä.

Satsi 6: Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, possupihvit.


Hyvä ruoka, hyvä seura ja nätti ilma. Mitä muuta voisi toivoa?

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Sekaisin salaateista

Kanasalaatti parmesaani-tomaattien kera

3 kpl kanan rintafilettä
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl tuoretta persiljaa
1 yksikyntinen valkosipuli
suolaa
pippuria
2 kpl sikurisalaattia (eli 1 pss)
30g parmesaanijuustoa lastuina
1 rasia kirsikkatomaatteja

Laita kanat matalahkoon astiaan vierekkäin.
Hienonna persilja ja valkosipuli ja sekoita ne oliiviöljyyn. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada seos kanojen päälle ja pyörittele ne oliiviöljyssä.
Peitä astia ja anna maustua 10min.
Paista kanat kypsiksi.
Leikkaa kanat ohuiksi viipaleiksi.
Revi salaatti pieneksi ja halkaise tomaatit.
Sekoita aineet keskenään ja kaada päälle parmesaania.

Alkuperäinen ohje Salaatit -kirjasta.


Mikä lie aivopieru käynyt kaupassa kun listassa vielä erikseen luki sidesalaatti. Koriin lensi sikuri. Ihan sama, hyvää tuli silti. Taidan käyttää tuota persilja-valkosipulimarinadia muulloinkin. Oli sen verran hyvää kanaa. Taidan myös huomaamattani alkaa taas lämmetä tälle siivekkäälle. On sitä kummallisempaakin maailmassa sattunut.

Mahtava kirja btw. Edullinen ja monia mielenkiintoisia reseptejä selkeällä jaottelulla. Hyvä, että ostin.

Teloin peukaloni kaksi viikkoa sitten, eikä se vieläkään ole parantunut. Luulenpa, että isäntä saa toviksi vetovastuun ruokapuolesta. 

tiistai 21. toukokuuta 2013

Ongelmana timjami

Olen jo varmasti vähintään kerran aikaisemmin kitissyt kuinka kivaa on käyttää tuoreita yrttejä, mutta sitten tulee se ketutus kun valtavasta pensaasta joutuu heittämään loput roskiin. Jälleen otin käyttööni kaikkivaltias Googlen ja etsin reseptejä, joihin hävittää tuore timjami. Jo kaksi päivää olen yrittänyt laittaa sitä liikaa jokaiseen ruokaan, mutta se ei vaan hupene! Tuska ja ahdistus.

Timjami-päärynäkana

4 broilerin koipi-reisipalaa (tai rintafileetä)

1 luomusitruunan mehu
2 päärynää
suolaa
rouhittua mustapippuria
2 rkl hunajaa
1 dl omenamehua

maustevoi:
1 sitruunan raastettu kuori
25g pehmeää voita
1 yksikyntinen valkosipuli
4-5 oksaa tuoretta timjamia

Kuivaa broilerit talouspaperilla.
Valmista maustevoi.
Raasta sitruunankuori, hienonna valkosipuli.
Sekoita sitruunankuoriraaste, valkosipuli, pehmeä voi ja riivityt timjaminlehdet keskenään.
Hiero tai levitä veitsellä maustevoi broilereiden pintaan.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Nosta broilerit uunivuokaan.
Purista sitruunasta mehu.
Valuta broilereiden päälle hunaja, omenamehu ja sitruunamehu.
Pese ja lohko päärynät ja poista siemenkodat.
Nosta päärynät uunivuokaan.
Kypsennä broilereita 175-asteessa n. 50 min.
Voitele broilereita pari kertaa vuokaan valuneella liemellä paistamisen aikana.

Kaveriksi riisiä

Alkuperäinen ohje Kitin keittiössä.

Ai että tuli hyvää! Harmillisesti käytin kanan reisiä tähän. Fileestä olisi ehdottomasti saanut paremman lopputuloksen. Paistoajan lopulla nostin lämmön 200 asteeseen ihan vain hetkeksi. Päärynöistä tuli pelottavan hyviä, vaikka meidän lohkot muistuttivat enemmän paloja.

Suurin ongelma tätä tehdessä oli mitä tarkoittaa riivitty. Yritin kokki-siskoltani kysyä, mutta hän ei vastannut. Siispä soittoa äidille, joka valaisi sen tarkoittavan revittyä. Olipas taas hankala sana. Isännän kanssa vietettiin tovinen nyppien niitä minimaalisia lehtiä varresta irti. Melkein meni hermo. Vain melkein. Toisaalta, oli vaivan arvoista.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Vähän tuota ja tuota

Kauppareissu meni taas ihan putkeen. Kuljin edestakaisin hyllyjä ja napsin koriin listan määräämiä aineksia. Sitten tein kohtalokkaan virheen - kurkkasin tuoretiskille. Kalaa tarjouksessa. Pahus! Pakkohan siitä oli siivu ottaa matkaan mukaan. Päivän menu uusiksi.

Chilimarinoitua lohta ja uunikasviksia sekä 

Yrttiperunoita

eiliseltä yli jääneitä keitettyjä perunoita
valkosipuli-oliiviöljyä
tuoretta timjamia
valkosipulijauhetta
rakuunaa
ripaus rosmariinia
ripaus suolaa
(+ mitä nyt käteen sattuu osumaan)

Kuori ja pilko perunat. Lisää öljyn kanssa pannulle.
Nypi tuoretta timjamia perunoiden päälle ja lisää muut mausteet.
Paista rusehtaviksi.

Pannuun saattoi tosiaan lentää myös basilikaa, oreganoa tms. En siinä tohinassa paljoa seurannut mikä pussi käteen milloinkin osui.

Kaikesta huolimatta tuli tosi hyviä perunoita. Olisihan sekaan voinut silputa ihan valkosipulinkynnen ja sipulin, mutta rehellisesti sanottuna unohdin. Tärkein huoli oli, että sapuska olisi valmiina kun isäntä tulee töistä kotiin. Melkein onnistuin. Olin vain puolituntia liian aikaisessa.

torstai 16. toukokuuta 2013

Suomi-Slovakia

Jääkiekon MM-ottelun finaalit kolkuttavat ovella ja volyymitaso kasvaa. Tänään pelatussa Suomi-Slovakia pelissä ei ääntä säästelty, vaan ilmoille kajahti kavalkadi enemmän ja vähemmän uusia kirosanoja erinäisillä käsieleillä höystettynä.

Sveitsin joukkue on raivannut tiensä ottelusta toiseen kullan kiilto silmissään, mikä on ihailtavaa. Ihme jos he eivät voita. Toistaiseksi tappiottomina ainakin jatkavat. Tässä olisi suomipojalle esimerkkiä miten sitä jääkiekkoa kuuluu pelata. Ei riitä, että tehdään pari maalia ja sitten aloitetaan jäätanssitreenit, vaan... No joo. Eiköhän tämä riitä.

Kannustaakseni Sveitsiä, tein jo tähän matsiin kisaeväiksi:

Sveitsiläiset nakit

12 nakkia
50 g kermajuustoa
6 - 12 viipaletta pekonia

Tee jokaiseen nakkiin viilto pituussuunnassa ja tunge viiltoon ohut juustosuikale.
Kääri jokaisen nakin ympärille kokonainen tai pituussuunnassa halkaistu pekoniviipale.
Lado nakkikääröt uunivuokaan ja pane vuoka 225-asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi.

Kaveriksi ranskalaisia.

Alkuperäinen ohje Yhteishyvä.fi.

Ai että tuli hyvää. Juuri tätä kisakatsomo tarvitsee: helposti syötävää ja rasvaista naposteltavaa. Juustoa meni ehkä turhan paksu siivu, mutta minkäs teet kun höylä ei tee ohkaista viipaletta. Saatoin myös pelin tuoksinassa unohtaa nämä uuniin pidemäksi aikaa...

Säälin naapuriparkaamme, joka joutuu kuuntelemaan kommenttejani ottelunkulusta. Kyllä se kohta loppuu, ei hätää.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Ehkä risotto?

Katkarapu-kasvisriisi

2 punaista paprikaa
1 iso sipuli
3 dl pitkäjyväistä riisiä
2 rkl öljyä
150g hienonnettua pinaattia paloina (pakaste)
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
6 dl vettä
1 pss valkosipuli-yrttikatkarapuja

Puhdista paprikat ja leikkaa ne kuutioiksi.
Kuori ja hienonna sipuli.
Kuullota sipuli, paprikakuutiot ja riisi öljyssä paistokasarissa.
Lisää pinaattipalat, suola, pippuri ja puolet vedestä.
Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes neste on imeytynyt riisiin.
Lisää loput vedestä, kuumenna kiehuvaksi ja keitä, kunnes riisi on kypsää.
Lisää jäiset katkaravut kypsän riisin joukkoon ja kuumenna vielä pari minuuttia.

Alkuperäinen ohje Pirkka -lehdestä.

Sarjassamme "kokeilenpa tuotakin". Onneksi kokeilin. Tästä tuli yllättävän hyvää, vaikka riisi meni mössöksi ja katkarapuja oli vain yksi pussi. Ei se mitään. Ensi kerralla paremmalla lopputuloksella. Silti mielettömän hyvää ja helppo tehdä. Ei silti kannata hommailla kaikkea muuta ohessa tai käy kuten minulle. Etsin kaupasta todella kauan pakasteosastolta pinaattia. Ei mikään ihme ettei löytynyt. Pikkiriikkiset pussit oli aseteltu ovelasti kahden muun tuotteen väliin piiloon. Eihän niitä voi sieltä mitenkään älytä bongata, jos koko muu rivi on kilon pusseja keittovihanneksia. Ugh.

tiistai 7. toukokuuta 2013

Rullaa-ti-rullaa

Mystinen ohje ja epäilyttävät yhdistelmät. Eipä tästä reseptistä voi muuta sanoa etukäteen. Ohjeen alkuperäkin on hieman hämärän peitossa. Jostain lehdestä se on repäisty, mutta mainoksen omaisena julkaisuna olisi ehkä pitänyt tajuta jättää kokeilematta. Kuten sanottu: mitä kummallisempi ohje, sitä varmemmin sitä kokeilen.

Banaanirulla

4 pehmeää rieskaa
2 banaania viipaleina
4 salaatinlehteä
½ kurkku (ilman kuorta)
4 viipaletta kinkkua
raejuustoa
currya
suolaa
pippuria

Jaa banaani, salaatti, kinkku, kurkku ja raejusto rieskojen päälle.
Mausta kevyesti currylla, suolalla ja pippurilla.
Pyöritä rullaksi ja laita folioon, jottei täyte pursua ulos.

Alkuperäinen ohje: ?

Ensimmäisen jälkeen ajattelin, ettei tämä ollutkaan niin kammotavaa.
Toisen jälkeen tuli jo paha olo.
Kissan ilme kuvassa kertonee kaiken oleellisen.
Avokki urheasti väitti, ettei se niin järkyttävää ollut. En suosittele. Oikeasti. Krapulalääkkeeksi ehkä, muttei selvinpäin ainakaan enää ikinä.

lauantai 4. toukokuuta 2013

We are the noodle people

Jos isäntä saisi päättää mitä meillä syödään, se olisi joka päivä nuudelia nakeilla. Jos irrotellaan niin tonnikalalla.  Nyysin avokin rakkaat nuudelit ja päätin järkyttää hänet.

Mee goreng

180g katkarapuja
125g munanuudeleita (Blue Dragon)
300g broilerin fileesuikaleita
½ tl jauhettua valkopippuria
½ tl suolaa
1 iso sipuli
300g kiinankaalia
1 rkl öljyä
150g mungpavun ituja
2 rkl makeaa soijakastiketta (ketjap manis)
"pisara" sambal oelekia
2 rkl vettä
½ tl rouhittua mustapippuria

Ota katkaravut sulamaan hyvissä ajoin.
Pehmennä nuudelit pakkauksen mukaan, huuhtele ja valuta hyvin.
Kuori ja suikaloi sipuli. Suikaloi myös kiinankaali.
Ripottele broilerisuikaleille pippuri ja suola.
Kuumenna öljy vokissa ja paista broilerisuikaleet kypsiksi.
Nosta broilerit pannulta ja paista sipuleita noin 5 minuuttia, kunnes ne pehmenevät.
Lisää pannulle kiinankaali ja jatka paistamista toiset 5 minuuttia, kunnes kasvikset ovat rapsakan kypsiä.
Kääntele sekaan idut, valutetut katkaravut, broilerit ja nuudelit. Sekoita nostellen ja anna kuumentua.
Sekoita ketjap manis, vesi sekä pippuri keskenään ja valuta nuudeliseokselle.
Tarjoa heti.

Alkuperäinen ohje Me Naiset -lehdestä.

Tästä tuli loppujen lopuksi yksi niistä harvoista ruoista, joissa mielipiteemme eriävät. Minä yllättäen pidin ja avokki ei juuri välittänyt. Tässä ruoassa kanaa oli suorastaan ilo syödä. Miehen lievästä vastarinnasta huolimatta teen tätä uudelleen. Mungpavutkin olivat miellyttävä uusi kokemus. Ei kannata pelästyä raaka-ainetta, vaikka sillä olisi hieman eriskummalinen nimi.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Yritys hyvä 10

Vapaa päivä ja aikaa tehdä vaikka mitä. Niin varmaan!
Pitkästä aikaa ajattelimme syödä kalaa ja nyt päätin yrittää uudelleen chilimarinaadia.

Chilimarinoitua lohta (vol 2) ja uunikasviksia


Kala:
pala lohta
suolaa
sweet chili -kastiketta
hunajaa
chilirouhetta

Ripottele kalan päälle suolaa. Kaada seuraavaksi sweet chili-kastiketta ja hunajaa kalalle ja levitä se veitsellä tasaiseksi. Ripottele hieman chilirouhetta.
Laita kala pussiin ja jääkaappiin n. 4-5h.

Kasvikset:
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
2 sipulia
2 porkkanaa
keltaisia ja punaisia luumutomaatteja

Lohko tai pilko kasvikset. Sipuli lohkoiksi ja halkaise tomaatit.

Ota kala jääkaapista ja laita uunipellille. Asettele kasvikset kalan ympärille. Pirskottele inasen öljyä niiden pinnalle.
Kypsennä uunissa 200 asteessa 30-45 minuuttia.
Viimeistele annos keitetyillä perunoilla.

Voi vitsit, että tuli hyvä kala! Sopivan mieto chili, muttei myöskään ällömakea hunajan takia. Kaadoin nämäkin kastikkeet pullosta suoraan kalan päälle, joten määrät... Sorry. Eiköhän jokainen itse tiedä mikä on liikaa. Avokki rakasti tätä kalaa. Onnistumisen riemua! Tomaateista tuli ihan käsittämättömän hyviä. Ei ole tosikaan kuinka uskomattomilta tomaatit voi maistua. Pitää kai joskus kypsentää vadillinen pelkkiä tomaatteja.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Kelluvat rusinat

Aikaa on taas ehtinyt vierähtää viime päivityksestä. Älkää toki luulko, ettemme ole syöneet tänä aikana ollenkaan. Se on vain ollut... Vähän vaivaa vaativaa tavaraa. Pikkuinen päivitys ennen vapun rientoihin lähtemistä. Nimittäin ainut asia, minkä vapputarjoilun eteen teen tällä hetkellä itse on sima.

Sima

4 l vettä
250 g fariinisokeria
250 g sokeria
2 sitruunaa
1/5 tl tuoretta hiivaa (hiivaa tarvitaan siis todella vähän)
rusinoita

Pullotukseen:
3 tl sokeria
Lisäksi:
3 pulloa esim. 3 x 1 ½ l muovipulloja (vanhoja mehupulloja, limupulloja tai kivennäisvesipulloja tms.)

Valmista sima suuressa kattilassa.
Laita sokerit kattilaan. Kiehauta noin puolet vedestä ja kaada se sokerien päälle. Sekoita.
Pese sitruunat hyvin. Leikkaa ne siivuiksi ja poista näkyvimmät kivet.
Kaada loppu vesi kattilaan ja laita perään sitruunan siivut.
Liuota hiiva pieneen nestetilkkaa ja sekoita se kattilan nesteeseen. Anna siman käydä huoneenlämmössä 1–2 vuorokautta.
Pullota sima siivilän läpi. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Sulje korkki, mutta älä liian tiukasti.
Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.
Viileässä sima valmistuu noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä.
Säilytä valmis sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa.

Alkuperäinen ohje joko fariinisokeripussin kyljestä tai Ruokalasta.

Tosiaan me vähän oioimme mutkia ja jätimme sitruunoiden puristelun sikseen. Ja kattilan sijasta lopullinen sima valmistui kymmenen litran ämpärissä. Kansi oli vain kevyesti teipattu kiinni, jottei tämä yksi karvainen pikkukokki maustaisi sitä irtokarvoillaan lisää.

Vapun kunniaksi voi käydä lukemassa herskyvää huumoria kelluvien rusinoiden hankkimisesta.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Jääkaapin salat

Kaapeissa ties mitä, mutta samalla ei yhtään mitään. Otinpa tuijotuskilpailun jokaisen kaapin kanssa vuorotellen. Sitten iskin silmäni lasipurkkiin jääkapin perällä. Mitä ihmettä siellä on? Kummastunut ilme naamallani otin purnukan käteeni ja kääntelin sitä edessäni. Whatta... -hetken jälkeen tajusin sen olevan yksi kokeiluistani.

Marinoidut valkosipulit

3-4 kokonaista valkosipulia
2 dl vettä
2 dl omena-hunajavalkoviinietikkaa
2 rkl sokeria
2 tl suolaa
2 tl yrttimausteseosta
2 laakerilehteä
5 kokonaista maustepippuria
5 kokonaista valkopippuria

Irrota valkosipulin kynnet ja kuori ne.
Mittaa vesi, etikka ja mausteet kattilaan. Kiehauta liemi.
Lisää valkosipulinkynnet ja keitä hiljalleen 5 minuuttia.
Ota kattila liedeltä. Nosta kynnet purkkeihin ja kada lientä päälle piripintaan. Sulje kannet.
Säilytä jäähtyneet purkit jääkaapissa.
Annna maustua 3-5 päivää.

Alkuperäinen ohje Kodin kuvalehti.

Unohdin tyystin tehneeni tämän! Ties kuinka kauan se oli jääkaapissa maannut ja marinoitunut. Sitäpaitsi, jännä juttu kävi tätä valmistaessa. Kaupassa ei nimittäin ollut omena-hunajavalkoviinietikkaa. Paikka hyllyssä ammotti tyhjyyttään. Mitä siitten tein? Otin tietysti omenavalkoviinietikkaa ja kaadoin hunajan sekaan erikseen. Olisiko ollut vajaa desi? Who knows.

Haju, tai siis tuoksu ei purkin kantta avattaessa ole maailman hehkein, mutta valkosipulit olivat taivaallisia. Näille piti tietenkin keksiä jotain käyttöä. Siispä tulille:

Tomaattinen jauhelihakastike

jauhelihaa
marinoituja valkosipuleita
tavallinen sipuli
kirsikka- tai luumutomaatteja

mausteita (suola, pippuri, rakuuna etc)

maustettua tomaattimurskaa

Paista jauheliha ja hienonnettu sipuli.
Lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet.
Lisää marinoiduja valkosipulinkynsiä sen verran kuin kestät.
Halkaise tomaatit ja lisää lopuksi kastikkeeseen.
Tarjoa spagetin ja salaatin kanssa.

Täytyykö erikseen mainita, että oli hyvää?

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Pakastekastike

Avasin jääkaapin hedelmälaatikon ja ihmettelin siellä loikoilevaa limeä. Tiedustelin asiaa avokiltani ja hän muisteli sen liittyneen johonkin Keltaista -projektini visioon. Ei mitään muistikuvaa koko ruoasta saatikka mitä muuta siihen mahtoi tulla. Pöydältä löytyi yksi avoinna oleva Yhteishyvä -lehti ja yhden ohjeen kuva sytytti hehkulampun korvien välissä.

Thaimaalainen lohipata

1 pkt (300 g) pakastelohikuutioita
1 yksikyntinenvalkosipuli
1 pieni sipuli
1 rkl öljyä
currya
1 prk (400 ml) kookosmaitoa
1 pss (200 g) pakasteparsakaalia
½ limetin mehu
ripaus suolaa
sirtuunapippuria

Hienonna molemmat sipulit. Kuullota ne öljyssä kattilan pohjalla.
Lisää joukkoon reilusti currya, kookosmaito ja lohipalat.
Kiehauta liemi.
Lisää joukkoon parsakaalit ja anna padan kiehua 5 minuuttia.
Mausta ja lisää limetin mehu.

Viereen riisiä.

Alkuperäinen ohje luettavissa myös netissä Yhteishyvä.fi.

Kuten varmasti huomasitte currytahna muuttui jauheeksi. Siinä kävi jonkin asteinen aivopieru kauppareissulla. Punainen currytahna ei ole sama kuin kotona odottava punainen chilitahna. Huoh. Tätä se välillä on. Purjo taas jäi matkasta sen takia, etten pidä siitä. Parsaa puolestaan lensi vahingossa koko 450g pussi. Ihan sama, parsa on hyvää. Voisi tosin olla tuoreesta parsasta parempaa.

Avokki seisoi vieressäni ja vaati lisäämään vielä lopuksi suolaa. Saimme hienon sanasodan siitä aikaiseksi, mutten lisännyt. Lopputulos: muut mausteet kuulemma maistuivat paremmin. No haloo! Ei suolaa saa olla liikaa. Kannattaa oikeasti sanoa puolisoille, että on jo lisännyt suolan ja sitten ei oikeasti laitakaan. Ainakaan niin paljoa kuin toinen vaatisi. Ei se välttämättä aina huono ole.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Keittiörotta

Yksi monista suosikkielokuvistani on Rottatouille. Se vain on yksinkertaisesti hauska. Rémyn tekemä ratatouille näytää herkulliselta ja tietysti helpolta tehdä. Yritin joskus muinoin tehdä ratatouillea ja petyin, kun en saanut siitä samanlaista kuin leffassa. Juuh, ihan helppo tehtävä. Jokin aika sitten päätin koittaa uudelleen ja kaivelin netin syövereistä kunnollista ohjetta. Pitkän ja tuskaisen tien päästä se löytyi: 

Ratatouille’s Ratatouille
suomentanut MDF, soveltanut reni

1 sipuli hienonnettuna
1 yksikyntinenvalkosipuli ohuina viipaleina
200g tomaattipyrettä

2 rkl oliiviöljyä, jaoteltuna
1 pieni munakoiso
1 pienehkö kesäkurpitsa
(1 pienehkö keltainen kesäkurpitsa)
1 pitkulainen punainen paprika
tuoretta timjamia
suolaa ja pippuria
 

Esilämmitä uuni 200 asteeseen.
Kaada tomaattipyree soikeaan uunivuokaan. 

Heitä joukkoon valkosipulin viipaleet ja hienonnettu sipuli.
Sekoita joukkoon lusikallinen oliiviöljyä ja mausta reilusti suolalla ja pippurilla.
Sekoita aineet keskenään ja levitä vuoan pohjalle peittäen sen.
Leikkaa kesäkurpitsoista ja munakoisosta päädyt.

Yritä varoen leikata paprikasta päädyt siten, että saat sisustan ulos ja paprika jää ontoksi putkiloksi.
Leikkaa munakoiso, kurpitsat ja paprika TODELLA ohuiksi viipaleiksi (n.3mm).

Asettele viipaleet vuorotellen tomaattipyreen päälle siten, että ne ovat limittäin toistensa päällä ja vain hyvin pieni osa toista vihannesta näkyy toisen alta.
Ripoittele toinen ruokalusikallinen oliiviöljyä vihannesten päälle ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Lopuksi ripottele tuore timjami koko roskan päälle.
Peitä sapuska vuoan muotoon leikatulla leivinpaperilla.
Paista 45-55 minuuttia kunnes näyttää syötävän hyvältä. 

Vihannekset eivät saa olla ruskeita reunoilta.

Halutessa voi laittaa päälle vielä vuohenjuustoa.
Tällä kertaa keitimme perunoita seuralaiseksi.

Alkuperäinen ohje (englanniksi) Smitten Kitchen.

Lainaan avokkiani: "Saatanan hyvää!"
Keltainen kesäkurpitsa on suluissa sen takia, että en löytänyt sitä kaupasta ja se jäi siksi pois, mutta jos löydätte niin ostakaa ihmeessä. Yrittäkää myös löytää mahdollisimman samankokoisia (leveys) kasviksia, jotta niiden asettelu olisi helpompaa. Meillä oli todella pullea kesäkurpitsa ja puolestaan vähän pakostakin paprika oli kapea.

Tämäkin pääsee kovien kansien väliin. Oli sen verran taivaallista. Mies kehui yllättäen munakoisoa. En odottanut tätä, sillä se ei kuulu hänen suosikkeihin. Vihannesten asettelumallia voi ja kannattaa katsoa linkistä.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Keltaista pöytään

Vielä viimeinen keltainen resepti. En ainakaan muista, että olisin muita suunnitellut.

Keltainen katkarapusalaatti

300 g katkarapuja
1 prk ananaspaloja
1 kpl kesäkurpitsaa
½ kpl cantaloupe-melonia
3 rkl oliiviöljyä
3 tl currya
1 dl ranskankermaa
1,50 dl tavallista kevytmajoneesia

Sulata ja valuta katkaravut. Saat näyttävän salaatin, kun käytät mahdollisimman isoja katkarapuja.
Valuta myös ananaspalat.
Paloittele kesäkurpitsa ja meloni reilun kokoisiksi paloiksi.
Sekoita ainekset keskenään.
Sekoita curry pieneen määrään öljyä.
Lisää curry-öljyseos ranskankerman ja majoneesin joukkoon.
Kaada kastike raaka-aineiden päälle ja sekoita tasaiseksi.

Alkuperäinen ohje Foodie.fm.

Älkää murehtiko. Salaatti on luonnossa keltaisempi.
Oli ihan jees syötävää, mutta kastiketta tuli muuhun nähden aika paljon. Mietimme myös voisiko tuohon heittää mukaan vielä vaikka riisiä tai muuta vastaavaa, että siitä saisi ruokaisamman. Avokki ei oikein tykännyt kesäkurpitsasta. Söi silti annoksensa loppuun mukisematta.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Possua poloille II

Viime vuonna tein possua mandariinilla. Tällä kertaa vaihdetaan hedelmää ja ihmetellään lopputulosta.

Appelsiini-possuwok

400 g porsaanlihasuikaleita
1-2 porkkanaa
1 palsternakka
1 paprika
1 chili
1 sipuli
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
½ tl sitruunapippuria
3 rkl soijakastiketta
1 rkl vaahterasiirappia
~½ rkl maissitärkkelystä
3 appelsiinin mehu
ripaus basilikaa

Kuori ja suikaloi porkkanat ja palsternakka. Suikaloi paprika ja hienonna chili.
Leikkaa sipuli silpuksi.
Purista appelsiineista mehut.
Kuumenna öljy wokissa tai paistokasarissa ja ruskista porsaanlihasuikaleet joka puolelta kauniin värisiksi. Mausta ne suolalla ja sitruunapippurilla.
Lisää wokkiin kaikki vihannekset ja jatka paistamista muutama minuutti koko ajan sekoittaen.
Lisää soijakastike ja vaahterasiirappi.
Sekoita maissitärkkelysjauhot appelsiinimehun joukkoon ja kaada suurus ohuena nauhana muiden ainesten joukkoon. Kuumenna koko ajan sekoittaen ja anna kiehua pari minuuttia.
Mausta lopuksi basilikalla.

Kaveriksi riisiä.

Alkuperäinen ohje Ruokala.net.

Tosi hyvää, ehkä jopa yllättävän hyvää. Sellainen makea, muttei liikaa.
Kävi taas klassiset. Luin, että lisää pippuri. Heitin sitten sekaan mustapippuria ja sekoitin, minkä jälkeen huomasin vasta sanan sitruuna. Ei muuta kuin sitruunapippuria vielä perään ja kauhulla odottamaan tuliko pippureita liikaa. Ei onneksi tullut. Maissitärkkelystä laitoin hieman enemmän, kun tuntui, ettei mehu tahtonut ottaa siitä millään itseensä.
Palsternakat saa suikaloida aika ohkasiksi paloiksi. Vähän isommat palat jäivät ikävän tuntuisiksi.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pimeän illan piristys

Ei nyt taas mennyt suunnitelmat ihan niin kuin olin kaavaillut. Minulla oli hieno idea tehdä koko pääsiäisen kaikkea keltaista, vihreää ja valkoista sisältäviä ruokia eräänlaisena teemana. Kävi kuitenkin niin, että joka päivä tapahtui jotain tai menimme johonkin ja aina ruoka siirtyi seuraavaan päivään. Huoh! Toisaalta ei se mitään, mutta harmittaa kun hyvä idea vähän kaatui. Oli nimittäin hankala löytää ensisijaisesti keltaisia ruokia. Muutama päivä tästä vielä eteenpäin teen näitä löydöksiäni.

Hedelmävokki

1 tlk ananaspaloja
1 tlk mangoa
1 rasia ananaskirsikoita
½ pss pakaste mansikoita
2 kiiviä
1 banaani
2 rkl margariinia
2 rkl juoksevaa hunajaa
kookoshiutaleita

Sulata mansikat.
Valuta ananakset ja mango.
Pilko mangoviipaleet paloiksi.
Halkaise ananaskirsikat ja mansikat.
Kuori  ja viipaloi kiivit ja banaani.
Kuumenna vokkipannu, sulata margariini ja lisää pilkotut hedelmät.
Sekoita hedelmiä varovasti hetken kuumalla pannulla.
Lisää hunaja ja kuumenna vielä hetki.
Koristele kookoshiutaleilla ja tarjoile jäätelön kera.

Alkuperäinen ohje Kotimaiset Kasvikset ry.

Niin uskomattomalta kuin tämä resepti saattaakin kuullostaa, oli lopputulos taivaallista. Ehkä aavistuksen liian makeaa makuuni, mutta osasyyllinen saattoi olla suklaajätskikin. Avokki veti tätä kitusiinsa kaksin käsin ja pyysi saada toistekin.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Vaalitaan perinteitä

Jokaiseen viettämääni pääsiäiseen on kuulunt pasha ja tulee aina kuulumaan. Se on yksi niistä pupellettavista, joiden kohdalla en välitä myöhemmin ilmenevistä ikävistä seurauksista. Pashaa on vain yksinkertaisesti pakko saada.

Yleensä äitini tekee ensimmäisen pashan. Tänä vuonna ehdin itse ensin ja äiti pääsi osingoille. Maistui kuulemma ihan samalta kuin hänen tekemänsä. Wuhuu!! Harvemmin menee näin.

Hedelmäinen pasha

1 tlk maitorahkaa
½ dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
1 rkl sitruunamehua
½ pss mantelirouhetta
1 rs sukaattia
1 tlk (~55g) sokeroituja kirsikoita (punaisia)
½ dl appelsiinimarmeladia
1 dl kuohukermaa

Leikkaa kirsikat pieniksi paloiksi.
Vaahdota kerma.
Sekoita rahkan joukkoon muut aineet, kermavaahto viimeisenä.
Kaada seos sideharsolla tai suodatinpusseilla vuorattuun pashamuottiin / kahvinkeittimen lippaan / siivilään.
Anna valua yön yli jääkaapissa.

Alkuperäinen ohje äidiltä.

Meidän täytyy oikeasti saada jostain sähkövatkain. Tuon kerman vatkaaminen käsin oli yhtä tuskaa, vaikka vain desi siinä olikin. 

Isäntä oli innoissaan tutkimassa mitä ihmettä on sukaatti. Maistoi sitä ja totesi sen maistuvan kumilta. Onneksi valmis pasha oli hänenkin mielestä herkullista.

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Äkkiä tarjottavaa!

Vieraita tulossa, eikä mitään tarjottavaa. Sanalla "mitään" tarkoitan, ettei tarpeeksi. Tuntuu olevan verenperintö, että pöytien pitää notkua erilaisia herkkuja, kun joku tulee vierailulle.

Valkosipuli-fetapiirakat

1 pkt n. 400 g voitakinaa
1 pkt fetajuustoa
4 kevätsipulin vartta
1 yksikyntinenvalkosipuli hienonnettuna
4 rkl hunajaa
 kananmunaa voiteluun

Ota voitakina sulamaan.
Leikkaa voitaikina levyt kahteen osaan.
Ripottele keskelle fetajuustoa, pilkottua kesäsipulia ja hienonnettua valkosipulia.
Lorota päälle vielä vähän hunajaa.
Taita levy kolmioksi.
Voitele munalla ja paista 200 asteisessa uunissa noin 15-20 min.

Alkuperäinen ohje Ruokala.net.

Nämä pikku piirakat tulevat yllättävän nopeasti ja ovat herkullisia. Tein vielä myöhemmin toisen satsin itselle. Julmaa, eikö? Vieraat pitivät, vaikka Jaffa-keksit veivät voiton tällä erää. Näiden kanssa pitää itse löytää täytteen suhteen kultainen keskitie. Joihinkin meni enemmän valkosipulia, toisiin fetaa. Ei se silti menoa haitannut. Tämäkin pääsee ehdottomasti kovien kansien väliin, sillä uskon reseptin pelastavan minut vielä monesti.