torstai 26. syyskuuta 2013

¡Viva México!

Olen kerran aikaisemminkin kokeillut tehdä quesadilloja ja silloin lopputulos oli katastrofaalinen. Onneksi siitä on jo tarpeeksi kauan aikaa, että uskaltaa kokeilla uudelleen. Muistasi vaan ottaa ravut tarpeeksi aikaisn sulamaan... Ehkä joku kaunis päivä.

Katkarapuquesadillat

2 ps (à 180 g) paprika-chilikatkarapuja
2 (400 g) paprikaa
2 sipulia
1 yksikyntinen valkosipuli
1 rkl öljyä
1/4 tl suolaa
1 pkt (8 kpl) tortilloja
n. 200 g emmental-mozzarellajuustoraastetta

Siivilöi sulatetut katkaravut liemestään.
Leikkaa paprikat paloiksi.
Kuutioi sipulit ja hienonna valkosipuli.
Kuullota sipuleita öljyssä paistokasarissa.
Sekoita joukkoon paprikapalat, kuullota hetki ja mausta suolalla.
Nosta pannu liedeltä ja sekoita katkaravut vihannesten joukkoon.
Kuumenna uunin grillivastus 250 asteeseen.
Suojaa uunipelti foliolla ja nosta pelti tyhjänä uuniin kuumenemaan pariksi minuutiksi.
Lado kuumalle pellille rinnakkain 4 tortillaa.
Jaa täyte tortilloille.
Levitä jokaiselle noin 1 dl juustoraastetta.
Nosta pelti takaisin grillivastuksen alle 1-2 minuutiksi, kunnes juusto alkaa sulaa.
Nosta pelti uunista ja paina loput tortillakuoret kiinni juustopintaan.
Jatka paistamista vielä noin 1 minuutin ajan, kunnes ne ovat kauniin ruskeita.
Leikkaa tortillat pizzaleikkurilla 4 osaan.

Alkuperäinen ohje MTV3.fi.

Näistä tulee yllättävän täyteen. Jaksoimme syödä puolitoista quesadillaa per lärvi ja sekin oli aika taistelua. Kun nämä ovat viimeistä kertaa uunissa kannattaa olla todella tarkkana. Vahtimiseni herpaantui hetkeksi ja osa pääsi tummumaan vähän liikaakin. Juustoa saisi viskellä vähän enemmänkin. Näiden syöminen on sitten ihan yhtä sotkuista kuin tortillan tai tacon.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Väriä lautaselle

Tiesin, että eiliseltä jäisi kesäkurpitsaa yli ja paljon, joten tänään oli operaationa tuhota se. Avokin toiveesta  pasta oli toinen kriteeri. Toivottavasti on veitsen käyttö hallussa, sillä tässä pilkotaan ja viipaloidaan paljon.

Conchiglie con verdura
(munakoisoa ja kesäkurpitsaa)

2 rkl oliiviöljyä
1 munakoiso
1 yksikyntinen valkosipuli
n. 2 kesäkurpitsaa
1 vihreä paprika
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 tlk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyreetä
suolaa
pippuria
350g simpukkapastaa
2 rkl oreganoa
(4 rkl raastettua parmesaania jos haluaa)

Pilko munakoiso.
Viipaloi kesäkurpitsat ja paprikat.
Paista munakoisoa, murskattua valkosipulia ja kesäkurpitsoita 4 minuuttia.
Lisää paprikat, tomaattimurska ja pyree.
Kypsennä 10 minuuttia.
Lisää suolaa ja pippuria.
Keitä ja valuta pasta.
Lisää kastikkeseen oregano ja halutessasi parmesaani.

Alkuperäinen ohje 1000 parasta pasta- ja riisiruokaa -kirjasta.

Tätä tuli ihan jäätävä määrä! No, eipä näe nälkää. Tosiaan kesäkurpitsaa ei ollu ihan kahta kokonaista, mutta ei se haitannut yhtään. Oli oikeastaan ehkä ihan hyvä vain. Olisi pannu ollut liian pieni. Tomaattimurskamme oli chilillä maustettu, joka toimi oikein mainiosti. Alkuperäinen ohje käski sekoittaa kaikki pastat ja kastikkeet keskenään, mutta meillä ei ollut enää tarpeeksi isoa kulhoa tai kattilaa jäljellä, jossa operaation olisi voinut suorittaa. Eikai sillä niin kauhean suurta väliä ole, vaikka ne annostelee erikseen lautaselle. Ai niin! Oli oikein maistuvaa.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kirjava makkara

Kaupasta tosiaan voi löytää vaikka mitä. Eräs kerta löysin makkarahyllyltä pinon reseptejä. Silloin en sitä ehtinyt tehdä, mutta nyt se sopi mainiosti viikon ruokalistaan.

Välimeren uunimakkara

1 pkt lenkkimakkaraa (500g)
0,2 kesäkurpitsaa
2 tomaattia
1 tl provencale-yrttiseosta
1 rkl oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 dl mozzarellajuustoraastetta

Poista makkaroista kuoret ja leikkaa niihin viiltoja noin sentin välein.
Laita uunivuokaan.
Leikkaa kesäkurpitsasta pätkä, halkaise se ja leikkaa ohuiksi puolikuun (tai D:n) muotoisiksi viipaleiksi.
Halkaise tomaatit ja leikkaa samoin.
Paina makkaraviiltoihin vuorotellen tomaattia ja kesäkurpitsaa.
Sekoita öljyn joukkoon yrttiseos ja puristettu valkosipulinkynsi.
 "Sivele" mausteöljy makkaran pinnalle.
Ripottele juustoraaste.
Kypsennä makkaroita 225 asteessa noin 20 min.

Kaverina perunaa ja kastiketta.

Alkuperäinen ohje Yhteishyvä.

Erikoista, mutta hyvää. Nuo tomaatti ja kurpitsa viipaleet saa olla aika ohuita, sillä makkara menee aika pahasti mutkulalle, eivätkä ne meinaa enää pysyä paikoillaan. Melkein tekisin ensi kerrallan kesäkurpitsa kanssa siten, että leikkaan sitä mukaa kun tarvitsee ohuita viipaleita koko pötköstä, ettei mene hyvää ruokaa hukkaan. Jäi meinaan viipaleita yli tällä kertaa.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Tuunattu Caesar

Jälleen teki mieli jotain kevyempää ja yllättäen eilen en saanut avokin kananhimoa laantumaan. Huoh...

Marinoitu kanasalaatti

Marinadi:
2 rkl tummaa soijakastiketta
2 rkl hunajaa
1 rkl seesamiöljyä

Salaatti:
3 kanan ohutleikettä
2 rkl öljyä
2 rkl seesamiöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
1 punainen chili
1 keltainen chili
1 pikkupala inkivääriä
0,9 dl punaviinietikkaa
0,6 dl vettä
150g caesar-salaattisekoitusta

Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa.
Laita kanat pakastuspussiin ja kaada marinadi sekaan. Laita suljettu pussi jääkaappiin 30 min ajaksi.
Hienonna valkosipuli, raasta inkivääri ja leikkaa chilit ohuiksi viipaleiksi (poista siemenet!).
Kuumenna 1 rkl öljyä ja 1 rkl seesamiöljyä keskilämmöllä olevalla paistinpannulla.
Kypsennä kanat ja siirrä ne syrjään odottamaan.
Lisää loput öljyt, valkosipulit, chilit ja inkivääri pannulle ja kypsennä sekoittaen kunnes valkosipuli alkaa ruskistua.
Sekoita joukkoon etikka sekä vesi ja kiehauta.
Laita salaattisekoitus kulhoon.
Viipaloi kanat ja asettele ne salaatin päälle.
Kaada lämmin kastike salaatin joukkoon ja tarjoile.

Alkuperäinen ohje Salaatit -kirjasta.

Hih! Heti kävi moka. Kaadoimme suurimman osan marinadista kanojen joukosta pois, mutta ei se oikeastaan haitannut yhtään. Kanat vähän tummuivat, mutta ei sekään haitannut. Hyvä salaatti tuli silti.

Oletteko koskaan  miettineet missä ja millaisella apujoukolla otan  näitä ruokakuvia?
Tässä vastaus:
On minulla hieno kissa, kun ei lautaseen koske. Korkeintaan tulee haistelemaan, jos sitäkään.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Suuri curryn metsästys

Kanaa keltaisen curry-kastikkeen kanssa

Maustetahna:
6 rkl keltaista currytahnaa
1½ dl maustamatonta jogurttia
4 dl vettä
kourallinen tuoretta korianteria
kourallinen tuoretta thaibasilikaa

Vokki:
2 rkl öljyä
2 sipulia
1 yksikyntinen valkosipuli
1 pkt kanansuikaleita
175g pikkumaissia

Valmista ensin maustetahna.
Silppua korianteri ja suikaloi thaibasilika.
Paista currytahnaa sekoittaen pannulla 2-3 minuuttia.
Lisää sitten jogurtti, vesi ja yrtit.
Kiehauta ja hauduta 2-3 minuuttia.

Leikkaa sipulit ohuiksi lohkoiksi ja hienonna valkosipuli.
Kuumenna öljy vokissa ja kuullota sipuleita 2-3 minuuttia.
Lisää kana, puolitetut maissit ja paista sekoittaen 3-4 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä.
Sekoita joukkoon maustetahna ja kiehauta.
Hauduta 2-3 minuuttia, kunnes ainekset ovat kuumenneet.
Koristele.

Kaveriksi riisiä.

Alkuperäinen ohje Ruokasuosikit: Vokki -kirjasta.

Minun teki mieli vokkia, avokin kanaa. Sopiva kompromissi onneksi löytyi helposti. Currytahna sen sijaan ei löynytkään sormia napsauttamalla. Siellä missä normaalisti teemme ostoksemme ei ollut keltaista currya ollenkaan, joten piti lähteä käymään kilpailijan puolella. Huonopuoli tässä oli se, että suuri tarjouskausi oli käynnissä ja yhden purkin sijaan oli melkein pakko ottaa kaksi, koska se tuli halvemmaksi. Lisäksi sieltä löytyi aivan ihania Kartanon Perunalastuja naurettavan halvalla. Tottakai niitä oli otettava.

Mukava yllätys koko reissussa oli fanin tapaaminen. Hän puhui niin innostuneesti blogistani, että ihan hävetti päivitysten hitaus. Eiköhän se tästä taas lähde liikkeelle. Yritetään ainakin parantaa edes tämä huono tapa.

Ai niin! Tämä ruoka oli minun suuhun ehkä hieman ärtsyä, mutta avokki rakasti.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kaappaus reseptiin

Miksu seurasi telkkarista Kaappaus keittiössä -sarjaa ja keräsi sieltä parhaimmat ohjeet talteen. Vierestä oli mukava kuunneella mielipiteitä resepteistä: "Kuinka monta uunikasvisten ohjetta pitää laittaa?" ja "Poistelen täältä kaikkea turhaa, kuten miten keitetään perunat tai sekoitetaan kastiketta." Hih! Ei se aina ole selviö.

Carbonara-kastike spagetille

1 pkt pekonia
1 sipuli
1 prk Nordic kasvirasvasekoitetta
1 yksikyntinen valkosipuli
2 kananmunan keltuaista
mustapippuri rouhe

Pilko pekonit pieniksi paloiksi ja laita ne kylmälle paistinpannulle.
Anna pekonien lämmetä hitaasti ja samalla pekonin oman rasvan sulaa.
Lisää lämpöä kun rasva alkaa sulaa.
Kun pekonit ovat rauhassa paistuneet rapeaksi lisää pannulle sipuli ja valkosipuli ja anna niiden paistua kevyesti.
Lisää kasvirasvasekoite ja pippuri ja kun seos alkaa kiehua, pienennä vähän lämpöä ja anna kiehua hieman kokoon.
Ota pannu pois hellalta ja suurusta kastike kananmunan keltuaisilla sekoittaen kastike kauniin kiiltäväksi.
Maista ja lisää tarvittaessa pippuria.
Sekoita keitetty spagetti ja kastike yhteen.

Alkuperäinen ohje  MTV 3.

Röyhkeästi muutin reseptin heti kättelyssä. Tuli luonnollisesti hyvää ja yli jääneet valkuaiset päätyivät myöhemmin illalla pieneen munakkaaseen kun ei kissalle maistunut. Ei kannata hyvää tavaraa heittää hukkaan. Älkää nyt ymmärtäkö väärin, että kissan kupista kippasin munat pannulle. Ei sentään. Annoin neidin haistaa ja tuli sen verran nyrpeä ilme, että parempi laittaa omaan käyttöön.

Pekonin kanssa ei vain voi epäonnistua.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Vuorossa Vietnam

Ehdin jo kertaalleen unohtaa mistä tämän ohjeen alunperin kaivoin. Noloa kenties. Löytyihän se kuitenkin:

Vietnamilaiset lihapullat

400 g broilerinjauhelihaa
1½ rkl kalakastiketta
vajaa 1 rkl soijakastiketta
1 kananmuna
2 rkl seesaminsiemeniä
mustapippuria
suolaa

lisäksi:
makeaa chilikastiketta

Sekoita broilerinjauhelihan joukkoon muut ainekset ja pyöritä taikinasta pieniä pullia.
Paista paistinpannulla kypsiksi.
Tarjoile dippikastikkeena sweet chilikastiketta.

Kaverina Blue Dragon munanuudelia.

Alkuperäinen ohje Ruokalasta.

Vähän epäilytti tuo broilerinjauheliha jostain syystä, mutta näistä tuli ihan super hyviä! Thai Sweet Chili-kastikke päälle vaan ja homma on sillä kuitattu. Nyt kun reseptikin on taas tallessa, teen näitä heti uudelleen. Tuo mukavaa vaihtelua tavallisiin lihapulliin, joita en olekaan aikoihin syönyt. Olikohan tässä joku pointti? Avokin mielestä onnistuneita ja saivat hyväksynnän.