Suu tulessa

Eräs yö selailin äitini keräämää ruokalehtipinoa. Vanhimmat olivat vuodelta nakki ja papu ja reseptit sitäkin mystisempiä. Todellisia helmiäkin sieltä löytyi. Ne kirjoitin varmaan talteen odottamaan käsittelyä. Meinasin pudota penkiltä, kun silmäni osuivat erääseen kiinalaisen ruuan ohjeeseen. Meillä on eräs kiinalainen ravintola kantapaikkana, joten innoissani odotin pystyisinkö saamaan aikaan yhtä taivaallisen aterian. En ihan, mutta tarpeeksi lähelle kuitenkin.

Nasi goreng

550g valkokaalia
1 valkosipulinkynsi

1 rkl öljyä 

½ rkl curry

3 dl keittämätöntä basmatiriisiä

1 prk (220g) ananaspaloja tai murskaa omassa mehussa

2 rkl makeaa soijakastiketta

1 tl sambal oelek –maustetta (tai vahvaa chilikastiketta tai currytahnaa)

1 ps (n. 180g) isoja pakastekatkarapuja

Keitä riisi.

Huuhtele ja suikaloi kaali.
Kuori ja silppua valkosipulinkynsi.
Kuumenna öljy pannussa. Kuullota siinä kaalia, valkosipulia ja currya, kunnes kaali pehmenee.

Lisää riisi, valutettu ananas ja mausteet. Paista hetki keskilämmöllä. 

Lisää joukkoon jäiset katkaravut ja anna kuumentua hetki kannen alla. 

Sambal oelekin kanssa kannattaa olla varovainen. Se on todella tulista ja alkuperäisestä ohjeesta piti heti kättelyssä pudottaa määrä puoleen. Herkempi suiset: lisätkää varovasti! 

Currya en oikeastaan mittaa. Kunhan heitän pannuun sopivalta tuntuvan määrän. Valkosipulinkynsikin tarkoittaa yksikyntistä valkosipulia tässä tapauksessa.Tulista, mutta herkullista. Ainakin nenä pysyy auki näin talven kynnyksellä.